Sauvakävelyä ja vähän muuta…

Myöskin tänä aamuna aloitin päiväni sauvakävelyllä, Sportstracker sovelluksen mukaan 5,3 km / 53,52 min, siis melkein tunti reipasta kävelyä, jota samaisen ohjelman tietojen mukaan on minulle tähän mennessä kertynyt lähes 3000 km kaikkiaan, johon on kulunut yli 500 tuntia….tosin yli viiden vuoden aikana. Kaikkia reipasteluja en ole tallentanut ohjelmaan, mutta keskimäärin 4 kertaa viikossa à +/- tunti ja 5-7 km per kerta.

Siitä siis on noin viitisen vuotta kun löysin tämän lajini. Juoksemisesta en ole koskaan innostunut, mutta kunnon ylläpitämiseksi oli jotain tehtävä. Nuorena kunto pysyy suht hyvänä vaikka ei niin säännöllisesti liikkuisikaan, vanhemmiten laiskuus / mukavuudenhalu sitävastoin kostautuu aika pian…. Kuntosalilla on tullut käytyä enemmän tai vähemmän noin neljä vuosikymmentä, mutta välillä se vain maistuu puulta….

Sauvakävely on minulle sopiva laji, mukava liikkua (ähkymättä mutta silti reippaasti) luonnossa, korvissa soi mielimusiikki ja aivot ”puhdistautuvat” ja jälkeenpäin on reipas olo 😊

Kyllähän sitä välillä näkee ihmisiä sauvat kädessä kävelyllä, mikä nyt ei ehkä ole ihan sama asia kuin sauvakävely. Toisaalta mielestäni on hyvä jos ihmiset, varsinkin iäkkäämmät sauvojen kanssa edes liikkuvat hieman enemmän kuin ilman. Itse googlasin sauvakävelyoppeja internetistä ja niillä on hyvin pärjätty.

Kaatosade on ainoa sää jolloin en lähde sauvakävelemään, muutoin ei säällä ole väliä kunhan pukeutuu asianmukaisesti. Talvella Icebugs -jalkineet ovat ihan ehdottomat, ei tarvitse pelätä kaatuvansa vaan voi jatkaa reipasta kävelyä. Vaikka tänä talvena niitä ei (vielä) ole tarvinnut kovinkaan usein….

Kesällä pyrin tekemään lenkkini heti aikaisin aamulla ennenkuin aurinko porottaa täysillä…. Tähän aikaan vuodesta nautin eläkeläisen vapaudesta ja sallin itseni nukkua pidempään, kunhan ehtii lenkille ennenkuin parin tunnin päivänvalo taas muuttuu pimeydeksi…. Sitten on mukava nauttia aamiainen rauhassa, no jaa, täytynee myöntää, että välillä se tähän aikaan vuodesta on kyllä enemmänkin aamiaisen ja lounaan välimuoto eli brunssi.

Aikaisemmin oli suuri nautinto aamiaista nauttiessa lueskella maailman tapahtumia lehdestä. Mutta se nautinto on nyt hävinnyt sen jälkeen kun lehtiä (haja-asutusalueella ainakin) ryhdyttiin jakamaan iltapävisin. Välillä lehti ilmaantui neljän-viiden aikaan iltapäivällä, nyt taas jonkin aikaa tullut välillä jopa yhden-kahdentoista aikaan. Läppäriltä luettuna ei ollenkaan tunnut samalta… Mutta postilla lienee kaikkea muuta puuhailtavaa paitsi postinjakelua (lumenluontia, nurmikonleikkuuta, vanhustenhoitoa…).

Aika ihmeellistä kyllä, että palvelu vähän joka alalla näyttää vain huononevan. Ehkä ensimmäinen merkki vanhenemisesta…. Nuoruudessani postiakin Helsingin keskustassa jaettiin kaksi kertaaa päivässä, siitä se väheni yhteen kertaan, mutta lehdet jaettiin edelleen aikaisin aamulla. Nyt lähes neljä vuosikymmentä myöhemmin postin ja lehtien jakelu on muuttunut vaihtelevaksi ja käsittääkseni joinain päivinä ei postia jaeta laisinkaan, tai sitten taas on systeemi muuttunut. Muuttuu sen verran usein ettei kärryillä meinaa pysyä. Nykyisin posti ei kulje vaikka kuinka Kusti polkisi.

Parissa vuodessa on onnistuttu pilaamaan parisataa vuotta vanha ”brändi” Postista luotettavana ja tehokkaana kuriiriyrityksenä, lähinnä vitsiksi, jonka sinne-tänne-kokeiluille ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Posteljooneja minun todellakin käy sääliksi, aiemmin he pystyivät olemaan ylpeitä ammatistaan mutta ihmettelenpä voivatko enää tai mikä ammattinimike nykyisin on? Sekatyömies/-nainen?

Ehkäpä parempaa vanhustenhoitoakin olisi jakaa lehdet myös haja-asutusalueilla, jotta siellä asuvat vanhukset eivät täysin eristäytyisi ympäröivästä yhdyskunnasta. Ehkä jopa vaihtaa pari sanaa heidän kanssaan postin jaon lomassa.

Vaikka ymmärränhän minä, että kuten niin monen muunkin asian osalta nykyään, maksimaalinen voitto on avainsana. Ei riitä, että yritys on kannattava ja asiakkat ja työntekijät tyytyväisiä, vaan on pakko tavoitella maksimaalista voittoa, viis veisaten asiakkaiden ja työntekijöiden toiveista. Jossain vaiheessa tämän ahneuden on pakko kääntä humaanimpaan (lue sivistyneempään) suuntaan. En kuitenkaan ole varma ehdinkö itse nähdä tämän muutoksen.

No, mutta nyt takaisin aamiaisen ja eilisen lehden pariin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s