Kuunnelkaa käskyäni, älkää kyseenalaistako minua!

…. sanoi kuulemma Kaarle XII aikoinaan (”Hör min order, ifrågasätt mig ej!”). Aikana jolloin kuninkaat sotivat ja pitivät vallan tiukasti käsissään.

Vaikka osa näistä asenteistä näyttäisi vieläkin olevan vallalla….. tuntui kun taannoin, omasta mielestäni esitin ihan viattoman kysymyksen lähinnä mitättömästä asiasta.

Asiahan on niin, että maassamme osa (aika suuri osa) teistä ovat yksityisiä tiekunnan hallinnoimia. Tällöin edellytetään, että kiinteistönomistajat, jotka käyttävät tietä, osallistuvat ylläpitokustannuksiin. Mikä nyt on ihan selvää ja aika yksinkertaista matermatiikkaa.

Lain yksityisistä teistä tarkoituksena on ”turvata asutuksen, elinkeinoelämän ja muiden yhteiskunnallisten tarpeiden edellyttämät kulkuyhteydet kiinteistöille, jotka eivät sijaitse maantie- tai katuverkolla, sekä turvata yksityistieverkon ylläpito ja kehittäminen osana liikennejärjestelmää. Lain tarkoituksena on myös taata yksityisteitä koskevissa asioissa asianosaisten oikeusturva ja tieosakkaiden yhdenvertainen kohtelu.” Näin pitkälle kaikki on täysin selvää.

Siksi olenkin mukisematta vuosikausia maksanut vaatimattoman laskun jonka olen saanut (vapaa-ajan)asuntoni (Mansikkapaikaksi kutsumani), kuuluessa tiekuntaan. Itse kiinteistö on suurehkossa saaressa, mutta tie joka johtaa maantieltä venelaiturille josta sinne pääsee, on mainitun yksityistien päässä. Itse venelaiturista maksetaan sitten erikseen ja on aika itsestäänselvää, että sitä koskeva maksu koskee venepaikkaa joka on kiinteistön hallinnassa siellä.

Jostain syystä tuli viime vuonna mieleeni laskun saadessani, että en oikeastaan tiedä mistä tienpätkästä maksan enkä sitä miksi tietä ei viime vuosina ole aurattu talvisin laiturin luona olevalle kääntöpaikalle asti kuten  aiemmin. Koska minussa asuva hamsteri säästää niin turhia kuin tärkeitä papereita katsoin mappiin johon olen säilönyt nämä tiemaksut. En tästä kuitenkaan viisastunut ja siksi ajattelin, että ehkäpä kysyn joltakulta joka tietää, ts. tiekunnan ”toimitsijoilta”. Niinpä lähetin seuraavanlaisen kyselyn ainoalle henkilölle jonka yhteystiedot oli mainittu laskun liitteessä:

Hei,

Sain taas ja maksoin tämän vuoden maksun. Tulin ajatelleeksi, etten tiedä mitä tieosuutta lasku koskee? Katsoin papereistani ja totesin, että aiemmin tie hoidettiin (aurattiin) myös talvella laiturille asti, vuodesta 2014 lasku nousi 150% edellisvuosista, mutta nykyisin tietä ei aurata (ei ainakaan aina) kääntöpaikalle asti. Mikä taas on vähän kuin venäläistä rulettia talvella kun ei tiedä pääseekö perille vai ei…. En siis löytänyt tästä käytännöstä loogista selitystä.

Voitko ystävällisesti kertoa minulle mistä tienpätkästä maksan – hinta näyttäisi olevan sama kaikille, sekä vakituisille asukkaille ja muille ja huolimatta matkan pituudesta jota käyttää, mutta mikä tie, on minulle hieman epäselvää. Onko olemassa jotain sääntöjä joista voisi saada kopion ja/tai listaa osakkaista (tällaisen olemme saaneet yhden toisen yksityistien tiekunnalta).

Kiitos etukäteen vastauksesta!

(Tähän voin vielä selvyydeksi lisätä, että tie on kapea ja kääntöpaikka ahdas, lisäksi pitäisi päästä mäkeä ylös poislähtiessä, joka voi olla lähes mahdotonta jos on lunta ja jäätä…. Lumi-/jäätilanteen näkee vasta kun on perillä, jolloin kääntyminen on mahdotonta ja pitäisi peruutta mutkikasta kapeaa tietä ainakin muutama sata metriä jäisissä urissa pahimassa tapauksessa….. Laiturilta sitten kävellään jäätä pitkin saareen jos jää on riittävän paksua. Tänä talvenahan tätä ongelmaa ei ole ollut 😉)

Enpähän tiennyt mihin mehiläispesään pääni laitoin kysymykselläni…

Sain piiiiiitkän vastauksen (1½ A4 / 660 sanaa) joka enemmänkin muistutti puolustuspuheenvuoroa kuin yksinkertaista vastausta itse kysymykseen ”mistä tienpätkästä maksan”. Vastaus oli lisäksi lähetetty tiedoksi kolmelle muulle henkilölle, mutta heille sitävastoin ei ollut lähetetty alkuperäistä kysymystäni, ainoastaan tämä monisananainen vastaus….

Muun muassa liitteenä oli kartta (”n. vlta 1960”) jossa mainittu, vajaan 1,5 km:n tienpätkä oli ”merkittynä karttaan vihreällä ja sinisellä” kuten vastauksessa luki lisäyksellä:

Vaikka kartta ja sopimus kunnan ja maanomistajan kanssa kohta täyttää 60 vuotta, niin kartta on oikea ja virallinen. Tarkistimme kartan ja matkat viime vuonna kaupungin kanssa ja se on oikea

Tätä seurasi selitys, että ”kuten näet, loppuu yhteistie postilaatikoilla ennen kääntöpaikkaa” sekä maininta muutamasta risteyksestä kiinteistönomistajien nimillä, joita en edes tunne. Valitettavasti en ”voinut nähdä”, että siniset ja vihreät viivat olisivat loppuneet postilaatikoilla, päinvastoin sininen viiva jatkui venelaiturille asti….

Vuodatus jatkui argumenteilla tiemaksun suuruudesta joka vastauksen mukaan tuskin edes riittäsi kahviin ja pullaan kaupungilla ja että meidän tulee olla iloisia että se on niin halpa. Ilman muuta olen siitä iloinen, mutta siitä huolimatta haluan ihan periaatteestakin tietää mikä sika säkissä piilee. Tosin en ollut valittanut hinnasta – ainoastaan todennut, että samalla kun se nousi 150% huononi tien hoito, mikä mielestäni on hieman epäloogista…. Ainoa asia jota toivoin oli saada tietää mistä tienpätkästä maksan….

Vastaus jatkui tiedolla, että sääntöjä ei ole olemassa vaan yleisiä seurataan ja että voin mieluusti tutustua lakitekstiin yksityisteistä verkossa ja ettei mitään osakasluetteloita voida ”nykyään” toimittaa koska tämän päivän säännökset sen kieltävät (jotka ehkä eivät kuitenkaan ennen päteneet, mutta mitään luetteloa en ole koskaan nähnyt….). Tosin ei myöskään tämä ollut olennaista pääkysymykseni osalta, satuin vain mainitsemaan miten asiat hoituvat muissa yksityistiekunnissa joista tiedän….

Pitkän vastauksen loppukaneetti kuului:

”Että näin! Kommentoi mielellään vastaustani, toivottavasti sait vastauksen kaikkiin kysymyksiisi.”

Ehkä yritys keskusteluun, tosin ei ehkä kovin kutsuva sellainen…. tai ehkäpä en ymmärrä Jantenlakia riittävästi: ”kuka kuvittelen olevani” joka uskallan kysyä mistä maksan!

Kiitin seikkaperäisestä vastauksesta ja totesin, että ehkä heidän siinä tapauksessa olisi päivitettävä se  ”oikea ja virallinen kartta” sillä sininen linja nykyisessä todellakin jatkuu rantaan asti, mutta että minulle riittää vastaus, että maksan siitä tienpätkästä joka päättyy sata metriä aiemmin postilaatikoille mäen päällä,

Hämmästykseni oli suuri kun sain tähän vielä seuraavan kommentin:

Kartasta. Sehän on piirretty 59 vuotta sitten, käsin, sen aikaiselle voipaperille sen aikaisilla värikynillä, joten silloin kartat eivät olleet niin tarkkoja kuin tänään. Mutta periaatehan tuli selväksi ja kaikki on hyvin!

Minulle kaikki oli kylläkin kaikkea muuta kuin selvää – se mikä ensin oli ”oikeaa ja virallista” oli nyt päinvastaista…. Oliko kartta oikea ja tarkka, vai ei? Pätivätkö siniset ja vihreät linjat kartassa vai eivät?

No, joskus harkitsen todellakin ollako oikeassa vai viisas ja valitsen tällöin jälkimmäisen, niin myös tällä kertaa. Jatkan kiltisti mukisematta vaatimattoman tiemaksun maksamista ja toivon ettei se tulevaisuudessa kolminkertaistu ja hoito sitä vastoin huonone….

Albert Einstein on kuulemma todennut, että ”opi eilisestä, elä tänään, toivo huomista. Tärkein asia on olla lopettamatta kyselemistä.”

Luulen, että Kaarle XII periaatteen sijaan valitsen tämän Einstein’in filosofian. Mutta tajuan kyllä, kun ei ole mitään hyötyä yrittää selvittää mahdotonta !

😉